Dinosauruspuisto

Dinosauruspuisto
Kirjan nimi	Dinosauruspuisto
Kirjoittaja	Michael Crichton
Julkaistu	1990 (U.S.A.), 1992 (FIN)
Sivumäärä	416 (U.S.A.), 518 (FIN)
Suomentanut	Tarmo Haarala
Seuraaja	Kadonnut maailma

Dinosauruspuisto (engl. Jurassic Park) on Jurassic Park -sarjan aloittanut, Michael Crichtonin kirjoittama jännitys- ja tieteisromaani, joka kertoo geeniteknologian avulla henkiin herätetyistä dinosauruksista ja puistosta, jossa nämä eläimet ovat näytillä. Kirja julkaistiin suomeksi vuonna 1992 ja sen pohajalta valmistui Jurassic Park -elokuva vuonna 1993. Dinosauruspuiston jatko-osa, Kadonnut maailma julkaistiin alkuperäismaassa 1996.

Juoni

VAROITUS: tämä osio sisältää juonipaljastuksia!
Tarina alkaa Costa Ricasta, jossa alkaa saattua selittämättömiä lasten kuolemia ja katoamisia. Tapauksista vaietaan ja kuolemat laitetaan sairauksien syyksi. Bahía Anascon kylässä nuori, raadeltu rakennusmies tuodaan lääkäri Bobby Carterin hoiteisiin. Shokissa mies kouristelee, oksentaa verta ja kuiskaa viimeisillä voimillaan: "lo sa raptor". Paikallinen kulttuuri yhdistää raptor -sanan taruolento Hupiaan, joka kaappaa lapsia ja raiskaa naisia yön tullen. Myöhemmin nuorta pikkutyttöä puree outo, lintumainen olento. Tyttö kuvaa eläimen olleen dinosaurus, mutta kukaan ei usko häntä.

Liikemies John Hammond ottaa yhteyttä paleontologi Alan Grantiin, koska haluaa, että Grant tarkistaa hänen uuden teemapuistonsa turvallisuuden. Grant suostuu saatuan anteliaan korvauksen ja päättää ottaa tyttöystävänsä, paleobotanisti Ellie Sattlerin mukaan matkalle. Hammond, Grant, Sattler, lakimies Donald Gennaro ja matemaatikko Ian Malcolm matkaavat Isla Nublar -saarelle, 190 kilometrin päähän Costa Rican mantereesta. Saarella heille selviää, että Hammondin uusi teempuisto, Dinosauruspuisto pitää sisällään viisitoista sukupuutosta geeniteknologian avulla herätettä dinosauruslajia, jotka vieraat saavat pian nähdä maksua vastaan, kun puisto avataan. Sattuneen onnettomuuden vuoksi, sijoittajat kuitenkin vaativat, että puiston turvallisuus tarkistetaan.

Hammondin lapsenlapset, Tim Murphy ja Lex Murphy liittyvät vieraiden mukaan ennakkokiertoajelulle. Matkan aikana vieraat näkevät muun muassa lauman triceratopseja, dilophosauruksia ja ruokailevan tyrannosauruksen. Noustuaan autoista katsomaan sairasta stegosaurusta, vieraat löytväät munan kuoria, joita he epäilevät dinosaurusten munan kuoriksi. Tämän pitäisi kuitenkin olla mahdotonta, koska kaikki puiston eläimet ovat geenimanipulaation ansiosta naaraita ja näin ollen lisääntymiskyvyttömiä. Malcolm keksi asettaa kannanvalvontalaitteet etsimään kolmeasataa dinosaurusyksilölä 238:n sijasta. Dinosauruksia on kuin onkin liikaa eikä tätä ole huomattu, koska laitteet on asetettu etsimään vain 238:aa eläintä. Toistaiseksi jää kuitenkin selittämättä, miten naarasyksilöt lisääntyvät keskenään.

Kiertoajelu päätetään keskeyttää saarelle saapuvan myrskyn vuoksi ja autot palaavat talleille. Kesken matkan puiston tietokoneohjelmoija Dennis Nedry sammuttaa kaikki turvajärjestelmät varastaakseen dinosaurusten alkioita kilpailevan yrityksen tutkinnanjohtajalle, Lewis Dodgsonille. Järjestelmien sammuessa, autot pysähtyvät tyrannosaurusaitauksen viereen. Autostaan Tim näkee merelle, puiston S.S. Anne B -rahtilaivan kannelle, jossa hän näkee olevan dinosauruksia, velociraptoreita. Aikuinen tyrannosaurus pakenee aitauksestaan, tuhoaa auton, jossa Hammondin lapsenlapset ovat ja haavoittaa kuolettavasti Malcolmia. Toisaalla Nedry saa surmansa, kun aitauksestaan lähtenyt dilophosaurus kohtaa hänet.

Puiston riistanvartija Robert Muldoon ja Gennaro saapuvat tyrannosaurusaitaukselle, pelastaakseen Malcolmin. Samaan aikaan pääinsinööri John Arnold saa puiston taas toimintaan, kun pyyhkii pois Nedryn tekemät komennot. Työmiehet lähetetään ulos korjaamaan aitauksia ja vangitsemaan paenneet eläimet.

Aamulla virta katkeaa uudestaan, sillä Arnold on erehdyksessä käyttänyt varavirtaa, päävirran sijaan. Nyt varavirta on kulunut loppuun ja kaikki lakkaa uudelleen toimimasta. Arnold lähtee huoltovajaan kytkemään päävirran päälle, mutta velociraptorit surmaavat hänet. Muldoon, Sattler, eläinlääkäri Gerry Harding ja päägeneetikko Henry Wu taistelevat laumaa raptoreita vastaan saadakseen virran uudestaan päälle. Grant, Gennaro ja Hammondin lapsenlapset linnoittautuvat valvomoon, josta he saavat yhteyden S.S. Anne B:n ja kieltävät tätä menemästä maihin, etteivät laivalla olevat raptorit onnistu pakenemaan.

Toisaalla Hammond kulkee yksinään puistossa, kun kuulee tyrannosauruksen karjuvan. Hän painkoi, putoaa pieneen kuiluun ja katkaisee nilkkansa, mutta saakin tietää, että ääni tulee nauhalta ja sen tarkoitus on karkoittaa raptorit keskuksesta. Myrkylliset procompsognathunukset piirittävät ja purevat rampautunutta Hammondia. Myrkyn vaikutuksesta hän vaipuu transsiin, jonka aikana procompyt syövät hänet elävältä.

Keskuksessa selviää, että dinosaurukset pystyvät muuttamaan sukupuoltaan, niihin lisättyjen sammakkojen DNA:n vuoksi. Tämä mahdollistaa niiden, etenkin raptorien luvattoman lisääntymisen. Grant kokoaa elossa olevista pienen joukon, jonka kanssa hän lähtee etsimään raptorien pesää, tarkoituksenaan estää eläinten leviäminen ja "valtaannousu". Pohjoispään luolastosta löytyy yli kahdenkymmenen naaras raptorin pesä ja samalla selviää, että nämä yrittävät päästä laivaan lähteäkseen mantereelle, suorittaakseen vuosittaisen muuttomatkan. Grantin tiimi tainnuttaa raptorit ja tuhoaa säälimättä näiden pesät. Vain hetkeä myöhemmin saarelle sappuu joukko pelastushelikoptereita, jotka ottavat eloon jääneet mukaansa. Evakuoinnin suoritettuaan, sotilaat ampuvat saarelle napalmpommeja ja tuhoavat dinosaurukset.

Viikkoa myöhemmin Grant, Sattler ja Hammondin lapsenlapset ovat jumissa Costa Ricassa. Armeija epäilee, että saarella tehtiin laittomia aseikokeiluita tai muita, hallitukselle mahdollisesti uhkaavia toimia. Biologi Martin Guitierrez vierailee Grantin luona ja kertoo, että Costa Rican viidakoissa liikku outoja, liskomaisia eläimiä. Vaitiolosopimus sitoo Grantia, eikä hän myönnä tietävänsä mitään asiasta.

juonipaljastukset päättyvät tähän...

Kirjan hahmot

• John Hammond on rikas liikemies ja InGen -yhtiön toimitusjohtaja, joka on rahoittanut dinosaurusten kasvattamisen ja rakennuttanut puiston, jossa kävijät voivat nähdä dinosauruksia maksua vastaan.
• Alan Grant on tarinan päähenkilö, paleontologi, jonka Hammond kutsuu arvioimaan puistoaan. Grant perustuu oikeaan paleontologiin, Jack Horneriin.
• Ellie Sattler on esihistoriallisiin kasveihin erikoistunut tutkija (paleobotanisti), joka seurustelee Grantin kanssa.
• Ian Malcolm on kaaosteoriaan perehtynyt matemaatikko, joka on alusta asti puistoa vastaan. Kirjailija Michael Crichton kanavoi omia ajatuksiaan ja mielipiteitään Malcolmin kautta.
• Robert Muldoon on puiston keski-ikäinen, viinaan menevä riistanvartija, jolla on pakkomielle aseisiin. Hän on vastuussa velociraptoreista.
• Tim Murphy ja Lex Murphy ovat Hammondin lapsenlapset, jotka lähetetään isoisänsä hoiviin, koska heidän vanhempansa ovat eroamassa. Tim, lapsista vanhempi on kiinnostunut dinosauruksista ja on hyvä tietokoneiden kanssa. Lex taas pitää urheilusta ja on kaksikosta isänsä suosikki.
• Donald Gennaro on on lakimies, joka edustaa Hammondin sijoittajia. Hän on nuori, perheellinen, älykäs, hyvässä kunnossa ja tekee tarinan aikana paljon yhteistyötä Muldoonin kanssa.
• Dennis Nedry on kilpailevan yrityksen lahjoma tietokoneohjelmoija, joka varastaa dinosaurusten alkioita selvitäkseen taloudellisista ongelmistaan.
• John Arnold on puiston ketjupolttaja pääinsinööri, jonka alaisuudessa Nedry työskentelee.
• Gerry Harding on puiston dinosauruksiin erikoistunut eläinlääkäri.
• Henry Wu on puiston nuori päägeneetikko, joka vastaa dinosaurusten kasvattamisesta.
• Lewis Dodgson on Biosynin, InGenin kanssa kilpailevan yrityksen tutkinnanjohtaja, joka lahjoo Nedryn. Dodgsonilla on pahamaine harrastamiensa ihmiskokeiden vuoksi.
• Ed Regis on puiston markkinointipäällikkö, joka on suunnitellut nähtävyydet. Hän joutuu vahtimaan Hammondin lapsenlapsia.
• Martin Guitierrez on kenttäbiologi, joka saa kuulla Costa Ricassa liikkuvan outoja, liskomaisia olentoja.

Kirjan eläimet

• Tyrannosaurus
• Velociraptor
• Dilophosaurus
• Triceratops
• Stegosaurus
• Maiasaura
• Procompsognathus
• Othnielia
• Hadrosaurus
• Hypsilophodon
• Euoplocephalus
• Styracosaurus
• Cearadactylus
• Apatosaurus (muutamissa versioissa Camarasaurus)
• Microceratops (muutamissa versioissa Callovosaurus)
• Velociraptor antirrhopus (mainitaan)
• Coelurus (mainitaan)

Tuotanto

Michael Crichton keksi ensimmäisen kerran ajatuksen Dinosauruspuistosta 1980 -luvun alussa. Ensimmäinen luonnos tarinasta kertoi nuoresta opiskelijasta, joka kasvatti dinosauruksia kotonaan. Crichton ei kuitenaan pitänyt ideasta vaan jätti sen omaan arvoonsa ja pian unohti koko asian.

Seuraavana vuosina tehtiin tutkimuksia, jotka osoittivat, että dinosauruksia ja sukupuuttoon kuolleita eläimiä voisi ehkä tulevaisuudessa kasvattaa keinotekoisesti. Crichton alkoi suhtautua ideaansa vakavammin ja päätti kirjoittaa tarinan loppuun. Vanhemmalla iällä Crichton kertoi pelänneensä, että hänet tultaisiin muistamaan vain Andromeda uhkaa -teoksesta. Hän halusi luoda jotain uutta, josta hänet myös voitaisiin muistaa.

Kirjoittaessaan Dinosauruspuistoa Crichton törmäsi ongelmaan, johon ratkaisun keksiminen vei aikansa. "Jos dinosauruksia tehtäisiin, mitä niillä tehtäisiin?" Crichton kertoi aluksi olleensa tyytymätön puisto -ratkaisuun, mutta mietittyään aikansa se oli tuntunut ainoalta järkevältä päätökseltä.

Hahmoja suunnitellessaan, Crichton kertoi halunneensa kaikille jonkinlaisen todellisuuspohjan. Ian Malcolm perustuu mielipiteiltään eniten Crichtonin itseensä. Alan Grant perustuu ulkonäkökuvaukseltaan paleontologi Jack Horneriin. Grantin elokuvaversiosta tosin tehtiin parraton ja nuorekas, mutta molemmille tunnusomainen lierihattu säilyi. Hammond perustuu Crichtonin omien sanojen mukaan vähiten todellisiin henkilöihin, mutta tarkoituksena hahmossa oli esittää "Walt Disneyn pimeä puoli".

Kun tarinan idea ja hahmot olivat kutakuinkin valmiit, Crichton kirjoitti kaksi toisistaan hieman poikkeavaa luonnosta ja lähetti ne viidelle vakioennakkolukijalleen. Kaikki vastasivat Crichtonille vihaavansa tarinaa, joka suuttuti kirjailijan, koska kukaan ei osannut erityisemmin kertoa, mikä Dinosauruspuistossa oli vikana. Lopulta yksi lukijoista sanoi, että tarina oli outo, koska se oli kerrottu "lapsen näkökulmasta". Crichton kirjoitti kolmannen luonnoksen, joka oli kerrottu aikuisen sanoin aikuisille. Lukijat pitivät tästä.

Vastaanotto

Dinosauruspuistosta tuli suosittu heti, kun kirja julkaistiin. Goodreads antoi kirjalle 3,82 pistettä viidestä. Crichtonin tarinalla on ollut ihmisiin suuri vaikutus ja Dinosauruspuiston todettiin nostavan paleontologian opintoihin hakeneiden määrä.

Kirjan elokuvaversiosta päätettiin jo ennen kuin Crichton oli päässyt kunnolla kirjoittamaan tarinaansa. Ensimmäisenä projektista kuuli Steven Spielberg, joka lopulta myös voitti filmatisointioikeuksista käydyn tarjoiskilvan. Elokuvaversio, Jurassic Park sai ensi-iltansa 12. kesäkuuta 1993 ja tuotti 1.023 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Elokuvan myötä kirjasta tehtiin useita uusinta painoksia ja vuonna 1993 myytiin 70 tuhatta kappaletta Dinosauruspuistoa.