| Pteranodon | |
| |
| Nimi | Pteranodon |
| Kaksiosainen nimi | Siivekäs hampaaton |
| Korkeus | 2 metriä[1] |
| Paino | 25 kiloa[2] |
| Asuinalueet | Isla Nublar, Isla Sorna |
| Esiintyminen elokuvissa | Kadonnut maailma - Jurassic Park Jurassic Park III Jurassic World Jurassic World: Kaatunut valtakunta Battle at Big Rock |
| Esiintyminen peleissä | Jurassic Park: The Game, Jurassic Park: Builder, Jurassic World: The Game |
”Minne luulet niiden menevän?”
”En tiedä, kenties etsimään uusi pesimisalueita”
~Eric Kirby ja Alan Grant, Jurassic Park III -elokuvassa
Pteranodon on myöhäisellä liitaukaudella elänyt pterosaurien sukuun kuuluva lentoliskolaji.
Taustaa[]
Pteranodonin tyyppilajin, pteranodon longicepsin löusii ja kuvasi Othniel Charles Marsh vuonna 1876. Sittem on löydetty myös alalaji, pteranodon sternbergi vuonna 1966.
Pteranodon eli Pohjois-Amerikassa noin 90-70 miljoonaa vuotta sitten. Todennäköisesti nämä eläimet söivät kalaa ja asustivat rantakallioilla. Pteranodonit saattoivat elää parvissa tai yksinään. Ruokailemenaan ne kuitenkin ilmeisesti kokoontuivat samaan paikkaan.
Suurimpien yksilöiden siipivälin uskotaan olleen 9-10 metriä. Eläinten seisomisasennosta ei ole varmaa tietoa, mutta ilmeisesti siivet taipuivat sormien kohdalta taaksepäin, joka tekee pteranodoneista maalla neljällä jalalla kulkevia. Pteranodoneilla oli nahka siivet, mutta nykytutkimusten mukaan nillä oli myös höyheniä, keskivartalossa.
Esiintyminen[]
Ensimmäinen variaatio
Alkuperä:
John Hammondin Jurassic Park -puistoa varten, InGen kasvatti tiedettävästi kaksi erilaista pteranodonvariaatioita laboratoriossaan Isla Sornalla:
Ensimmäinen variaatio oli hyvin kevytrakenteinen ja pienikokoinen, ihon väriltään vaalean ruskea. Näillä oli pitkä, lintumainen nokka sekä uroksille tyypillinen sarvi takaraivossaan, joka oli outoa, koska kyseiset yksilöt olivat naaraita. Sarvi johtui todennäköisesti InGenin geenimanipulaatiosta. Tätä variaatiota tuotettiin tiedettävästi vain muutama yksilöä. Kyseessä oli todennäköisesti "testiversio".
Toinen variaatio
Toinen variaatio oli ruumiinrakenteeltaan aiempaa kookkaampi ja tähän sekoitettiin ilmeisesti suurempien pterosaurien, kuten quetzalcoatlusin tai hatzegopteryxin geenejä. Näillä pteranodoneilla oli pienet hampaat, joita ei kuuluisi olla. Toisen variaation pteranodoneja tuotettiin ilmeisesti kuusi yksilöä, joista osa onnistui muuttamaan sukupuolensa urokseksi, kiitos geenimanipulaation. Väritykseltään naaraat olivat ruskeita ja urokset taas hieman sinertäviä. Tämä variaatio oli aiempaa vakaampi, mutta aikuiset yksilöt osoittautuivat aggressiivisiksi, minkä vuoksi ne piti eristää.
Ei tiedetä kumpi variaatio oli aikomus esitellä Jurassic Park -puistossa.
Jurassic Parkin katastrofi:
Vuonna 1993 sattuneen katastrofin vuoksi Jurassic Parkia ei koskaan avattu ja saarelle kaavaillun lintuhäkin rakentaminen jäi kesken.
Hurrikaani Isla Sornalla:
Vuonna 1995 Isla Sornalle iski hurrikaani, jonka vuoksi saaren työntekijät evakuoitiin. Myrskyn aikana ensimmäisen variaation pteranodonit pakenivat vankeudesta ja asettuivat asumaan saaren pohjoispuolelle. Toisen variaation pteranodonit puolestaan jäivät eristyksiin joella sijainneeseen häkkiinsä. Nämä kuitenkin selvisivät elossa ilman ihmisten apua, todennäköisesti syömällä kalaa.
Isla Sornan katastrofi:
Poikaset pesässä
Vuonna 2001, Paul ja Amanda Kirby matkasivat Isla Sornalle etsimään riippuliito-onnettomuudessa kadonnutta poikaansa Ericiä. Matkalle, vastahakoisesti mukaan lähtenyt Alan Grant halusi laskeutua alas kanjoniin, jossa hän oli aiemmin nähnyt veneen. Tällöin yksi pteranodoneista sieppasi Ericin ja kuljetti pesäänsä, ruoaksi poikasilleen. Grantin työtoveri, Billy Brennan liisi liitimellään alas joelle pelastaakseen Ericin. Tämän tehtyään pteranodonit jättivät pojan rauhaan ja alkoivat puolestaan jahdata Billyä, Grantiä ja Paul Kirbyä. Billy johdatti eläimet peräänsä ja käski muiden paeta, antautuen itse vaaraan. Paetessaan Amanda Kirby lukitsi häkin oven epähuomiossa väärin, jonka vuoksi ovi jäi raolleen.
Pteranodonit pakenemassa Isla Sornalta
Seuraavana päivänä, saarelle saapuneet merijälkäväen sotilaat näyttivät pelastaneensa Billyn, joka oli kuitenkin pahoin loukkaantunut. Poimittuaan Grantin ja Kirbyt mukaan, kopterin lentäjät näkivät kolme häkistään paennutta pteranodonia lentämässä kohti merta, pois saarelta.
Jonkin ajan kuluttua pteranodonien tiedetään saapuneen Kanadaan, jossa Vic Hoskins vangitsi nämä InGenin turvallisuusosason sotilaiden kanssa. Liikemies Simon Masrani, joka oli ostanut InGenin pari vuotta aiemmin, huomioi tapahtuneen ja nimitti Hoskinsin suunnitteilla olleen uuden dinosauruspuiston turvallisuuspäälliköksi.
Kolmas ja viimeisin variaatio
Jurassic World:
Masranin dinosauruspuiston, Jurassic Worldin rakennuttaminen aloitettiin vuonna 2002. Tätä varten InGen sai tehtäväkseen kasvattaa uusia pteranodoneja, jotka sijoitettiin Isla Nublarin uuteen lintuhäkkiin, yhdessä dimorphodonien kanssa.
InGenin viimeisin variaatio pteranodoneista käsitti noin 25 yksilön parven, jonka jokaisella yksilöllä oli jokin eriskoispiirre. Suurin osa uusista pteranodeinsta oli väriltään harmaita ja niillä oli puneinen sarvi, mutta jotkut yksilöt omasivat sinertävän värityksen.
Uusi puisto avattiin vuonna 2005.
Jurassic Worldin katastrofi:
Vuonna 2015 puiston uusi nähtävyys, indominus rex pakeni aitauksestaan ja aiheutti paljon tuhoa. Tällöin Masrani lähti itse johtamaan operaatiota, jonka päämääränä oli ampua indominus helikopterista käsin.
Pteranodonit lentämässä kohti Masranin helikopteria
Jahdin alettua suurikokoinen peto onnistui heti karistamaan jahtaajansa ja murtautumaan lintuhäkkiin, juoksemalla päin alueen lasiseinää. Tällöin kuusi aikuista pteranodonia pakeni indominuksen tekemästä reiästä ja hyökkäsi häkin yläpuolella lentäneeseen helikopteriin. Ympärillä riehuneiden eläinten takia, Masrani ei voinut laskeutua eikä nousta kopterillaan ja lopulta hän emnetti laitteidin hallinan täysin, jolloin kopteri syöksyiä häkin katon läpu suoraan maahaan ja räjähti.
Häkin katon tuhouduttua, loput pteranodonit ja dimorphodonit lensivät vapauteen, muodostaen suuren parven, joka lähti lentämään suoraan kohti puiston keskustaa. Keskustassa vierailijoita varoitettiin välittömästi paenneista eläimistä, mutta nopeasti etenevät lentoliskot olivat jo saapuneet vierailualueelle, kun ihmiset ryhtyivät pakenemaan. Tästä seurasu suuri kaaos, jonka aikana useita vierailijoita sai surmansa, kun pteranodonit kiskoivat näitä mukanaan taivaalla ja pudottivat alas.
Pteranodon kappaa Zara Youngin
Saatuaan tietää pteranodonien paenneen puiston turvamiehet suuntasivat pääkadulle, jossa suurin osa eläimistä ammuttiin alas ja nukutettiin. Tiedettävästi muutama pteranodon ehti paeta paikalta, mutta näiden yksilöiden myöhempi kohtalo on tuntematon.
Pian katastrofin jälkeen puisto suljettiin ja saari hylättiin.Kulissien takana[]
Ohjaaja Steven Spielberg ei halunnut ensimmäisessä kirjassa ollutta lintuhäkkikohtausta mukaan elokuvaversioon. Tarkoin kuvattujen yksityiskohtien vuoksi Spielberg tiesi, että kohtauksen toteuttaminen olisi kallista, joten hän jätti sen pois. Kohtaus toteutui vasta kolmannessa elokuvassa.
Konseptitaidetta pteranodonien hyökkäyksestä
Toisen elokuvan tuotannon aikoihin Spielbergillä oli idea kohtauksesta, jossa pteranodonit hyökkäisivät helikopterin kimppuun. Pitkään mietittyään Spielberg totesi kohtauksen tarpeettomaksi ja korvasi sen tyrannosaurus San Diegossa -kohtauksella. Pteranodonien ilmahyökkäys toteutui kuitenkin neljännessä elokuvassa.
Kolmannen elokuvan aikuisten pteranodonien äänet on luotu muokkaamalla isomyrskyliitäjien ja albatrossien ääniä. Poikasten äänet on muokattu taistelevien mangustien äänistä, joita Christopher Boyes nauhoitti ollessaan lomalla Havajilla. Myös ääninäyttelijä Frank Welker teki joitan ääniä elokuvaan.
Kolmatta elokuvaa varten valmistettiin luonnollisen kokoinen puku, jota oli tarkoitus käyttää kuvauksissa. Pukua ei kuitenkaan käytetty, koska se todettiin liian hankalaksi pukea.